1800-luvun alkupuoli oli Venäjällä levotonta aikaa. Demokratia ja edistyksellinen ajattelu nosti päätään. Laaja yhteiskunnallinen kamppailu virisi maaorjuuden lakkauttamisen puolesta. Myös kuvataiteilijat ottivat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Taiteilijoissa heräsi kiinnostus omaan aikaansa ja venäläiseen ihmiseen. Näyttelyssä tuon ajan taiteilijoita edustavat Silvestr Štšedrin, Ivan Aivazovski, Aleksei Bogoljubov ja Karl Brjullov.
Ivan Aivazovski (1817−1900) oli venäläisen maisemamaalauksen romanttisen suuntauksen edustaja. Taiteilijaa kiehtoivat äärimmäiset luonnonolosuhteet ja meri sen monissa ilmenemismuodoissa. Romanttissävytteisessä merimaisemassa ”Napolinlahti” (1844) huokuu unelias, lähes pysähtynyt tunnelma.
1800-luvun jälkipuoliskolla lähes kaikki merkittävät venäläiset taiteilijat kuuluivat Vaeltajiin eli peredvizhnikkeihin. Liikkeen perustajat katkaisivat välinsä Venäjän taideakatemiaan ja perustivat akateemisista rajoitteista vapaan koulukunnan. Ns. kiertävät maalarit uudistivat Venäjän maalaustaidetta realistiseen suuntaan. Teoksiin tuli mukaan yhteiskuntakriittisyys, vahva sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus. Vaeltajat eivät saaneet teoksiaan näytteille gallerioihin. He lähtivät kansan pariin ja järjestivät omia kiertäviä näyttelyitä maaseudulla vuosina 1870–1923.
Näyttelyssä on esillä Vaeltajiin kuuluvien taiteilijoiden kuten Isaak Levitanin, Ivan Shiskinin, Vasili Polenovin ja Mihail Clodtin tulkintoja ajan maisemakäsityksestä. Ivan Shiskinin (1832−1898) mieliaihe oli metsä. Hänen taiteelleen oli ominaista yksityiskohtaisen tarkka luonnon tutkiminen. Shiskinin teoksissa on voimakas todellisuuden tuntu − metsän rauha ja tunnelma.
Näyttelyssä on esillä useita teoksia taiteilija Ilja Repiniltä (1844−1930): maalauksia, vesiväritöitä ja piirustuksia. Ilja Repin kuvasi elinympäristöään herkullisen rehevästi ja suorasukaisesti yhteiskunnallista kritiikkiäkään kaihtamatta. Näyttelyssä on esillä myös korkealaatuinen yksityisomistuksessa oleva kokoelma Ilja Repinin piirustuksia ja tussilaveerauksia, joka on viimeksi ollut julkisesti esillä Ateneumissa 20 vuotta sitten.