Uhattu elämä

Eläimet ovat yksi vanhimmista kuva-aiheista – niitä tunnetaan jo esihistorialliselta ajalta. Näyttelyssä on esillä näkemyksiä eläimistä ja luonnosta 1500-luvulta nykypäivään. Teoksista välittyy eri aikakausien suhde luontoon ja eläimiin. Mitä näemme teoksissa nyt?

  • 13.2.–23.8.2020
Liput: museolipulla
Näyttelysali. Tauluja seinillä, lattialla tasolle projisoitu videoteos.
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

Eläinten kautta ihminen katsoo myös itseään

Länsimaisessa maailmankuvassa eläinten ja luonnon ajatellaan olevan ihmisiä varten. Todellisuudessa ihmiset ovat vain osa kokonaisuutta. Näyttelyn teosten välityksellä tarkastellaan ihmisten matkaa luonnossa ja luonnon kanssa. Ymmärrys yhteiselosta auttaa säilyttämään elintilaa sekä ihmisille että muille luontokappaleille.

Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä

Punainen kellari 2.6.−16.8.2020

Kesäkuussa Uhattu elämä -näyttelyyn avataan uusi osuus museon punaisessa kellarissa. Näyttelyssä tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Ihmisten uteliaisuutta ja seikkailunhalua valottaa Kansalliskirjaston A.E. Nordenskiöldin (1832−1901) kokoelmaan kuuluva matkakertomus. Kirja on painettu Amsterdamissa 1710, ja se kertoo Huippuvuorille ja Grönlantiin vuonna 1671 tehdystä tutkimusmatkasta. Lisäksi esitellään eläin- ja kasvitutkielmia 1500-luvulta nykypäivään.

Sanna Kanniston (s. 1974) videoteos konkretisoi lintujen ja taiteilijan kohtaamista, tarjoten silti todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen. Näyttelyn ensimmäisen kerroksen teemat saavat kiinnostavan täydennyksen uuden teoskokonaisuuden kautta.