Minä en ole minä

Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia

Näyttely lähestyy muotokuvataidetta valittujen näkökulmien ja teemojen kautta ja avaa samalla myös muotokuvataiteen historiaa. Näyttelyn teemoja ovat muun muassa valta, identiteetti, muistaminen ja muiston vaaliminen.

  • 8.6.–31.12.2017
Liput: museolipulla
Näyttelynäkymä kahteen saliin. Etualan vaaleansinisillä seinillä hallitsijamuotokuvia eri vuosisadoilta. Oviaukosta näkyy pienempiä muotokuvia vaaleanpunaisella seinällä.
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Edustettuna on muotokuvamaalauksen koko kirjo lähtien mahtavista hallitsijamuotokuvista ja virallisista edustusmuotokuvista intiimeihin perhemuotokuviin ja taiteilijoiden omakuviin asti. Aikansa kuuluisuuksien ja merkkihenkilöiden lisäksi näyttelyssä on muotokuvia ihmisistä, joiden henkilöys on aikojen kuluessa unohtunut ja muotokuvia, jotka ovat muusta syystä jääneet unohduksiin.

Teosten ajallinen kaari ulottuu 1500-luvulta nykyaikaan. Mukana on esimerkkejä myös varhaisimmista tunnetuista muotokuvista, Egyptin Faijumin kuolinnaamioista, jotka maalattiin puupohjalle mallin eläessä ja kiinnitettiin myöhemmin muumion kasvoille.

Kokonaisuudessa on mukana useita harvinaisia teoksia, jotka eivät ole olleet koskaan aikaisemmin julkisesti esillä. Näistä mainittakoon Lorens Pasch nuoremman (1733–1805) maalaama Vaasan hovioikeuden perustajan, kuningas Kustaa III muotokuva (1783). Vaasan kuninkaallinen hovioikeus perustettiin 1776 ja tämän muistoksi Kustaa III lahjoitti muotokuvansa hovioikeudelle, jossa se on pysyvästi sijoitettuna täysistuntosaliin, jonne vain harvoilla on pääsy.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa näyttelyn teemoja ja teoksia avataan raikkaista ja uudenlaisista näkökulmista. Artikkeleiden kirjoittajat ovat kansainvälisiä ja kotimaisia oman alansa asiantuntijoita.

Näyttelyn lainat ovat kotimaisista yksityisistä ja julkisista kokoelmista ja Kansallisgallerian omista kokoelmista. Näyttely on osa Suomi 100 –ohjelmaa vuonna 2017.