Asetelmamaalauksen suosio kasvoi 1600-luvulla ennennäkemättömiin mittoihin, kun varakkaasta porvaristosta tuli uusi taiteen ostajakunta protestanttisessa Hollannissa. Suosio näkyi myös aiheiden kirjossa. Ne muuntuivat arjen ruokatarvikkeista runsaisiin riistamaalauksiin ja tuontituotteiden, kuten sitruunan tai nautiluskuoren mestarillisiin materiaalisuutta korostaviin teoksiin.
Menestys maailmankaupassa toi maalausaiheisiin jännittäviä uutuuksia, mikä nosti myös teosten omistajien statusta. Kasvitieteen tutkimuksesta nousi runsaita, monimerkityksisiä ja silmää hiveleviä kukka-asetelmia. Uusilla värikkäillä tulppaanilajikkeilla tehtiin kiihkeästi myös kauppaa, aina pörssiromahdukseen saakka. Materiaalisen hyvinvoinnin noustessa keskustelu moraalista ja maltillisuudesta oli tärkeä osa kulttuuria. Siten lääketieteen tarkoituksiin kuvatusta pääkallosta tuli keskeinen elementti vanitas-aiheissa, joilla muistutettiin elämän rajallisuudesta maanpäällisen runsauden keskellä.
Näyttely pohtii hyvän elämän kysymyksiä muun muassa yltäkylläisyyden, moraalin ja katoavaisuuden näkökulmista. Yksittäiset aiheet tai esineet voivat symboloida kulttuurin, uskonnon ja yhteiskunnan arvoja ja ajatuksia. Monet teemoista ovat edelleen yhtä ajankohtaisia. Näyttelyssä on esillä n. 50 alankomaalaista, italialaista ja espanjalaista asetelmamaalausta 1500−1700 -luvuilta. Sinebrychoffin taidemuseon teosten lisäksi näyttelyyn on lainattu teoksia kotimaisista ja ulkomaisista museoista. Kokonaisuudessa on mukana myös ajankohtaisia teemoja kommentoivia nykytaiteen teoksia Kiasman kokoelmista. Muun muassa ruoka-aineiden saatavuus ja yltäkylläisyys ovat teemoja, jotka koskettavat niin nykypäivän kuin menneiden aikojen ihmistä.