bool(false)

Näyttelyt

Tunteet estradilla

13.9.2018–3.3.2019

Suuria tunteita, intohimoa ja dramaattisia roolisuorituksia!

Maalaustaide ja teatteri ovat innoittaneet toisiaan kautta vuosisatojen. Molempien taiteenlajien tavoitteena on ollut kuvata ja herättää tunteita. Tunteita on ilmaistu muun muassa erilaisten ilmeiden ja asentojen avulla. Kuvataiteilijoilla saattoi olla hyvinkin läheinen suhde teatterin maailmaan, sillä monet heistä suunnittelivat myös teatterilavastuksia ja maalasivat muotokuvia tunnetuista näyttelijöistä. Aikansa menestysnäytelmät ja kohtalokkaat roolisuoritukset näyttämöllä inspiroivat taiteilijoita aiheina, kun taas dramaattiset maisema-, myrsky- ja haaksirikkomaalaukset toimivat puolestaan monien teatterilavasteiden malleina.

Tunteet estradilla -näyttely esittelee teatterimaailmasta lainattuja sommittelutapoja 1600-luvulta lähtien. Näyttelyn teokset osoittavat sen, miten voimakas kulttuurinen vaikutus teatterilla on ollut eri taiteenlajeihin kaikkialla Euroopassa. Näyttely johdattaa katsojan kuvataiteen ja teatterin taianomaiseen maailmaan. Lue lisää (PDF) >>

Näyttelyn kuraattori on ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman.

Aino Ackté Alcestena Styx-virran rannall

Albert Edelfelt (1854–1905): Aino Ackté Alcestena Styx-virran rannalla, roolikuva, 1902.
Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jaakko Holm.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kotimuseon joulu − Juhlakattauksia Bulevardilla

1.12.2018 – 3.2.2019

Fanny ja Paul Sinebrychoff ovat asettuneet Bulevardin taloonsa, joka lukeutui Helsingin merkittävimpiin yksityiskoteihin. Kahdeksan hengen pöytäseurueeseen osallistuvat isäntäpariskunnan lisäksi Paulin sisaret Anna ja Maria sekä edesmenneen Nicolas-veljen perhe.

Näin olisi joulunvietto voinut alkaa Sinebrychoffin talossa. Sisarusten äiti kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoff oli kuollut, ja se varmasti leimasi perheen joulunviettoa. Läsnä olivat isäntäperheen lisäksi Paulin sisarukset: Anna Kjöllerfeldt tyttärensä Esterin kanssa ja Maria puolisonsa Carl von Wahlbergin kanssa. Joulun viettoon osallistui myös Nicholas-veljen leski Anna (o.s. Nordenstam) Olga-tyttären kanssa. Talon palveluskunnalle oli melko varmasti järjestetty oma joulu, johon ruoan ohella kuuluivat talon isäntäväen heille antamat lahjat. Fanny Sinebrychoff harjoitti anoppinsa Anna Sinebrychoffin tavoin laajaa hyväntekeväisyyttä, johon joulunaika toi oman lisänsä.

Perheen käyttöesineitä ei juurikaan ole museon kokoelmissa, joten joulukattausten esineet koostuvat museon muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä lainatuista esineistä. Emme tiedä mitä Sinebrychoffeilla tarjottiin jouluruokina, mutta varmaankin osittain samoja jouluruokia, jotka edelleen kuuluvat suomalaiseen joulunviettoon. Säätyläiskodeissa yleistyivät 1800-luvulla komeat ja runsaat juhlakattaukset, joiden keskellä oli usein hedelmäasetelma osana jälkiruokaa. Koska talvella oli vaikea saada eläviä kukkia, kattauksissa käytettiin silkki- ja vahakukka-asetelmia.

Barokkihuonekaluilla kalustettuun ruokasaliin on katettu illallispöytä, jonka erittäin hieno astiasto on ranskalaisen Sèvres-tehtaan valmistama 1800-luvun puolivälissä. Se on kuulunut Suomen kenraalikuvernöörille kreivi Nikolai Adlerbergille (1819−92) ja hänen puolisolleen, keisarillisen hovin juhlitulle kaunottarelle, kreivitär Amalie von Lerchenfeldille (1808−88). Harvinainen monivärinen lasisto on mahdollisesti venäläinen ja kuulunut myös Adlerbergeille. Suuret lasistot, joissa jokaiselle juomalle oli oma lasinsa, alkoivat yleistyä 1800-luvun aikana.

Kiiltäväksi mankeloitu pellavadamastinen pöytäliina ja lautasliinat ovat 1800-luvun lopulta ja kuuluneet Mannerheim-suvulle. Suuret lautasliinat olivat olennainen osa juhlakattausta ja ne taitettiin ranskalaisiksi liljoiksi, kynttilöiksi, viuhkoiksi tai simpukankuoriksi.

Pöydän keskelle sijoitettu peiliplateau eli pöytälaakio on ranskalainen. Se on 1800-luvun puolivälistä ja hopeoitua pronssia. Kyntteliköt ovat 1800-luvun loppupuolen muotimateriaalia uushopeaa eli galvaanisesti hopeoitua messinkiä. Ruokailuvälinet ovat hopeaa ja uushopeaa 1800-luvun lopulta.

Kustavilaiseen saliin on katettu kahvipöytä venäläisillä Kuznetsov-tehtaan ruusunmuotoisilla kupeilla. Yhdessä venäläisen hopeisen kahvikaluston kanssa ne edustavat 1800-luvun loppupuolelle tyypillistä, uutta hakenutta, naturalistista muotoilua. Jouluiseen kahvipöytään kuuluivat 1800-luvulta alkaen vehnäpullan ohella erilaiset kuivat kakut ja monenlaiset pikkuleivät ja piparkakut.

Pähkinät, rusinat, marsipaani- ja marmeladimakeiset, marenki ja sokerikandeeratut kuivatut hedelmät olivat tarjolla koko joulun ajan erikseen katetulla makeispöydällä.

Kullanhohtoiseen empiresaliin on katettu teepöytä venäläisen Kornilovin posliinitehtaan kukkakoristeisilla ja kullatuilla uusrokokookupeilla. Tehtaan tuotteet olivat kuuluisia korkeasta laadustaan ja samanlaiset kupit hankittiin Pietarista Helsingin Keisarilliseen palatsiin vuonna 1856. Samovaari kuului oleellisena osana suomalaiseen säätyläiskotiin. Kattauksen komea uusrokokoosamovaari on saatu lainaksi Presidentinlinnasta ja se on venäläistä tai puolalaista pleteeriä eli hopeoitua messinkilejeerinkiä. Teepöydän antimiin kuului jouluna runsas leivonnaistarjoilu.

Joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa vasta vuosisadan vaihteessa 1900, mutta helsinkiläisissä säätyläiskodeissa niitä oli jo 1800-luvun alkupuolella. Salin joulukuusi on koristettu kreppipaperiruusuilla, kultalameella ja ns. marsalkannauhalla latinankielisine teksteineen: ”Gloria in Excelsis Deo” (Kunnia Jumalalle korkeuksissa). Tällainen kuusi koristettiin esimerkiksi Pyhtään Suur-Ahvenkosken kartanoon.

Juhlavat joulukattaukset 1800-loppupuolen tyyliin on toteutettu yhteistyössä Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n kanssa. Asiantuntijana on toiminut kamarineuvos Kari-Paavo Kokki.

Kotimuseon joulupöydät ovat katettuina 1.12.2018–3.2.2019.

Jouluista ohjelmaa kotimuseossa:

Lauantai 1.12.2018
klo 11 Joulupukki vierailee museossa ja B#Cantamore -lauluyhtye laulaa joululauluja
klo 12 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset
klo 12–15 Jouluteen maistajaiset museokaupassa (Demmers Teehaus)

Itsenäisyyspäivä 6.12.2018, museo on avoinna klo 11−17
klo 12 ja 14 Draamaopastus kotimuseossa Fanny Sinebrychoffin seurassa
klo 13 ja 15 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset

Sunnuntaina 9.12.2018 vietetään Annan päivää:
klo 15 Annan päivän lauluja, Sibelius-Akatemian konsertti

Lauantai 15.12.2018
klo 12 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset
klo 13 B#Cantamore -lauluyhtye laulaa joululauluja

Pääsymaksu: Kotimuseoon on vapaa pääsy!

Avoinna: Ti, to, pe 11−18, ke 11−20, la, su 10−17, maanantaisin suljettu. Museo on suljettu 25.12. ja 1.1.2019.