Linda Hedlund viulu
Miguel Tamarit Barres klarinetti
Risto-Matti Marin piano
Ohjelma
Franz Schubert (1797-1828): Der Hirt auf dem Felsen
D.Milhaud (1892-1974): Suite klarinetille, viululle ja pianolle Op. 157b (1936)
- Ouverture 2. Divertissement 3. Jeu 4. Introduction et Final
A. Hatsaturjan (1903-1978): Trio klarinetille, viululle ja pianolle
- Andante con dolore 2. Allegro 3. Moderato
D. Shostakovich (1906-1975):Viisi kappaletta
1. Prelude 2. Gavotte 3. Elegy 4. Waltz 5. Polka
G. Enescu (1881-1955): 1ª Rhapsodia Roumaine
Ensimmäinen teos, Franz Schubertin (1797-1828) Der Hirt auf dem Felsen (Paimen kalliolla) on sopraano Anna Milder-Hauptmannin tilausteos ja sävelletty vuonna 1828 Wilhelm Müllerin sekä Karl August Varnhagen von Ensen runouteen. Laulussa paimen valittaa yksinäisyyttään ja kaipaa rakastettunsa luokse, joka on hänestä kaukana. Klarinetti edustaa teoksessa paimenen skalmeijaa (puupuhallinsoitin) ja lauluosuus esitetään tässä versiossa viulusoolona.
Armenialaisesta säveltäjästä Aram Hatsaturjanista (1903-1978) oli tarkoitus tulla biologi eikä hän opiskellut musiikkia ennen kuin hänet valittiin Gnesinin musiikkiakatemiaan Moskovassa sellonsoiton oppilaaksi. Hän oli myös itseoppinut tuuban- ja pianonsoittaja. Hatsaturjan opiskeli sävellystä Moskovan konservatoriossa 1930-luvun alussa jolloin hän myös sävelsi trion klarinetille, viululle ja pianolle.
Teos sisältää jo hänelle tyypillisiä rytmisiä ja harmonisia kuvioita, joista hänet myöhemmissä kypsyneimmistä teoksistaan tunnistaa. Hatsaturjan käyttää klarinettitriossaan viulua alttoviulun tai sellon sijasta, toisin kuin esimerkiksi Beethoven, Mozart tai Brahms. Viulu soi korkeammalta, ja muodostaa näin tasavertaisemman parin klarinetille ja soittimet jakavat melodiset osuudet koko teoksessa.
Hatsaturjanin sävelkieli sisältää rytmiikkaa, kansanlauluja ja harmonioita, jotka ovat teräviä mutta myös ajoittain melankolisia olemukseltaan. Toisessa osassa kuullaan kansantanssien vaikutuksia ja kolmas osa koostuu variaatioista Uzbekistanilaisesta kansanlaulusta, joka antaa ennen kaikkea klarinetille voimakkaan roolin kansanmusiikin soittimena.
Hatchaturian oli niin kuin myös Dimitri Shostakovitch (1906-1975) Neuvostoliiton ajan säveltäjä, arvostettu mutta samalla myös kovan kritiikin ja sensuurin kohteena. Schostakovitchin viisi kappaletta, alunperin sävelletty kahdelle viululle ja pianolle, sisältää muun muassa musiikkia ja fragmentteja hänen elokuvamusiikista.
Elokuvamusiikkiin pohjautuu myös Darius Milhaudin (1892-1974) sarja viululle, pianolle ja klarinetille. Teoksessa voi kuulla musiikillista materiaalia Jean Anhouilin elokuvasta Voyageur sans bagage (1936).
Konsertin päättää sovitus George Enescun (1881-1955) Rhapsodie Roumainestä, joka on sävelletty Pariisissa vuonna 1901. Enescun kaksi rapsodiaa ovat vakituisia teoksia sinfoniaorkestereiden ohjelmistossa ja sisältävät nimensä mukaisesti romanialaisen kansanmusiikin vivahteita.