Anne-Maria Pennonen: Romantiikan ajan ilmiöitä

Romantiikan aikaa 1800-luvun Euroopassa voi luonnehtia monimuotoisuuden aikakaudeksi: ei ollut vain yhtä romanttista asennetta. Romantikot halusivat ilmaista monimuotoisia tunteitaan, uskonkäsityksiään, toiveitaan ja pelkojaan. Romantiikka sai myös eri maissa eri muotoja, jotka heijastuivat kuvataiteissa.

  • 22.3.2023 klo 18–19
suomeksi
Seminaaritila
Liput: museolipulla
Näyttelylipulla 18 €/ 12 €/ Museokortilla, alle 18 v. maksuton. Liput kassalta tapahtumapäivänä. 80 paikkaa. Ei ennakkovarauksia.
Alexander Lauréus (1783 – 1823): Enkelten ilmestys paimenille, 1815. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

Takana oli Ranskan vallankumous vuonna 1789, mutta sitä seurasivat uudet vallankumoukset vuosina 1830 ja 1848, joka tunnetaan myös Euroopan hulluna vuotena. Luonnonhistoriasta eriytyivät eri luonnontieteet, ja niissä luovuttiin Carl von Linnén luomista luokittelujärjestelmistä eli taksonomioista.

Saksasta levisivät kansallisuusaatteet ympäri Eurooppaa. Taiteilijat olivat lähempänä runoilijoita ja filosofeja. Teollistuminen kiihtyi ja aiheutti samalla ongelmia kaupungeissa. Työväenluokan oloihin alettiin kiinnittää huomiota. Kaupunkeihin alettiin suunnitella puistoja ja viheralueita lisäämään viihtyisyyttä ja parantamaan ilmaa.

Taiteilijat alkoivat kaivata takaisin luontoon ja hakeutuivat kaupungeista maaseudulle. Goethen jalanjäljissä tehtiin pyhiinvaellusmatkoja Roomaan ja sen maaseudulle. Mielikuvitus valtasi alaa, ja sadut sekä seikkailukertomukset olivat suosittuja.

FT Anne-Maria Pennonen työskentelee amanuenssina Ateneumin taidemuseossa, Suomen Kansallisgalleriassa. Hän on kuratoinut useita näyttelyitä. Hän on erikoistunut 1800-luvun taiteeseen ja on tutkinut erityisesti maisemamaalausta Pohjoismaissa sekä Saksassa.